varo ettei kaikki ohi mee

Kun mä heräsin ja avasin verhot, yllätyin siitä, miten valoisaa ulkona jo oli. Taivas oli sininen ja oranssi ja mulla oli kylmä. Mulla on edelleen kylmä. Muistan taas miltä tä tuntuu.
7:51.
Aamutee, en oo ihan varma, että kannattiko laittaa joukkoon vaniliasoijamaitoa. Onhan se hyvää en mä sitä kiellä. Toisaalta, koulu alkaa yhdeltä, sitä ennen en syö, päättyy joskus 14:00-15:00, ja sen jälkeen menen ostoksille. Eli syön vasta illemmalla. Kyllä mä siis tän uskallan juoda. Vitamiinit otin tyhjään vatsaan jo veden kanssa.

Eilen ei taaskaan aamupalaa, ei tietenkään. Teetä ja vettä vain. Mulla meni varmaan useampi tunti, kun mietin, että mitä mä voin pukea päälle näyttämättä kamalalta valaalta. En jaksa taas sitä samaa tänään. Haluaisin pukeutuu kauniisiin vaatteisiin, joita mulla kyllä on, mutta joita mä en voi käyttää, en vielä.
Eilisestä vielä. Koulussa ahdisti ihan hirveesti. Jumitin vaan rappusissa, penkeillä, ja paikoissa, joissa pysyy piilossa. Niille parillekin tunnille, jotka mulla oli, piti mut repiä väkisin.
Kävin hakee kaupasta kookoksen makuista soijajugurttia, vaniliasoijamaitoa, 2 tölkkiä light kokista ja mansikkateetä. Ei mitään turhaa. Tä oli taas onneks sellanen kauppareissu, jolla jätin suosiolla nuudelit, jäätelöt, karkit ja mehut hyllyyn. Ei tehny edes mieli. Luojan kiitos.

Kotona teen kaikkeni, ettei mun vanhemmat huomais sitä, miten skippaan aterioita. Esimerkiks kun tuun koulusta kotiin, teen pari voileipää silleen, että nään vaivaa ja siihen menee aikaa, meen "syömään" omaan huoneeseen ja heitän ne pois. Välillä teen ihan "oikeaa" ruokaa ajan kanssa, ja "syön" taas huoneessani = heitän roskiin. Jos porukat on tehny ruokaa, en kieltäydy syömästä, vaan meen kiltisti hakee ruokaa, teen esim. leivän jne, mutta en mä niitä mitään sit oikeesti syö. En tiedä miten typerää tämä on melkein aikuiselta ihmiseltä, mutta oon vaan niin kasvanut kiinni tähän kaikkeen, enkä mä halua mun vanhempiakaan huolestuttaa turhaan.

Tiistai 27.10
-aamulla: tee
-koulussa: vettä
-päivällä kotona: tee, kokis
-illalla: 1/2 avokado, 1/2 banaani, n. 100g kookos-soijajugurttia
(tehosekoittimeen, pakkaseen jähmettymään n. 1-3h , sekoita. Tässä on kaloreita aika hurjasti, mutta se on niiiiin hyvää. Paljon parempaa kuin jäätelö, mun mielestä.)

Painosta ei tietoa, ja se, jos jokin ahdistaa. HALUAN tietää PAKKO tietää. Tänään täytyy muistaa ostaa ne patterit vaakaan.
Nyt mä meen suihkuun, alan lukemaan kokeisiin ja keitän kahvia. Teen vatsoja, stressaan, etsin kivat vaatteet, vaihdan ne, ahdistun, luen, meikkaan, kirjoitan, pelkään koulua, pelkään itseeni, pesen hampaat uudelleen, juon vettä ja kuuntelen musiikkia liian lujaa.

ei mitään asiaa

Kouluun tänään ja ahdistaa, yllätys. 0:23 ja mä alan pian nukkumaan.
Eilisen saldo:
- kahvi (3), tee, keitetty porkkana, lehtikaalia, 6 palaa suklaata, 5 karkkia, pastaa n. 40g
- 3 oksennusta
- treeniä n. 1h, kävely 30min

Vaaka ei toimi enää ollenkaan ja oon varma, että oon lihonnut. Ihan varma.
Jotenkin tosi hirvee olla.
Silmät meinaa väkisin painua kiinni, mutta pakko vielä lukea.
0:32, hyvää yötä. Jos mä edes pääsisin ennen kahta nukkumaan, olisin tyytyväinen.

tuuli kääntyi näin taivaan rikkoutuneen

Ollu ihan kamalia nämä viime päivät. Pitäis varmaan olla tyytyväinen ku yleensä kamppailen sen kanssa, että en söisi, mutta nyt lähipäivinä just syöminen on ollut yhtä taistelua itsensä kanssa. En oo ian varma paljonko paino tällä hetkellä, mutta alle 45kg aivan varmasti. Mun vaa'asta on patterit loppu, pitää mennä 5 kertaa uudestaan sille, että tulee luku näkyviin. Ja en tiedä kuinka luotettava se sit on jos toi sekoilee tolleen.
En oo nukkunu kahteen yöhön ja mulla on ihan hirvee olo.
Eilen söin ensimmäistä kertaa joskus kolmelta. Ensin tein keittoa, heitin maistamatta pois, mut sit heti tein uudestaan ku oli tosi paha olo ku ei ollu syöny. Söin sen keiton ja oksensin pois. Sit hain pakastimesta jotain leivoksia, sulatin ne, laitoin lautaselle, pilkkosin haarukalla ja veitsellä niitä palasiks ja heitin pois. En ees tiedä miks, ei mulla ollu aikomustakaan niitä syödä.
Tänään mä yritin aamulla kahvin kaa syödä ruisleipää, mut en pystyny ottaa ku yhen palan sitä. Olin koko päivän pois himasta ja äiti oli laittanu jotain ruokaa. Otin ruisleivän ja vähän puuroa. Siitä leivästä söin reunat ja puuroa pari lusikallista.
Koko matkan ku ajoin koulusta kotiin mä vaan itkin enkä ees kunnolla nähny tietä. Ahdistaa niin paljon että vaikee olla. En osaa selittää. En tiiä miten mun pitäis olla ja mitä pitäis tehdä ja en tiedä miten selviin huomenna koulussa. Hel-vet-ti.
Nyt mä varmaan siivoon mun huoneen ja teen koulujuttuja. Kello 21:26.

Pitäis jaksaa taas alkaa urheilemaan. Haluun vaan olla mun silmissää sopivan kokoinen, sellainen ettei tekis mieli oksenaa joka kerta ku katsoo peiliin. Mä meen ottaa nyt vitamiinit, jos ne vaikka piristäis vähän tai jotain. Mitkään pillerit ja kahvit ei kyllä herätä mua tästä unesta. Oon ihan kauheen väsynyt vaan.

0:09

Kello 23:49 , pian tiistai. Oon monta kertaa kirjoittanut tänne, mutta jääny joka kerta syystä tai toisesta julkaisematta.
Syysloman aikana täytin 19 ja ahdistaa ihan hirveesti kaikki asiat tulevaisuudessa. Aika vois pysähtyä. Olin baarissa ja join aivan liikaa taas.
Paino jumittanu oikeestaan siinä 45kg. Jos on tullut syötyä vähänkin omasta mielestä liikaa niin kaiken "ylimääräisen" oon oksentanut. Eilisen ja tämän päivän aikana oon syönyt 2 tomaattia, kurkun, pinaattia ja vähän kaurapuuroa. Teetä juon melkei kokoajan, että pysyy lämpimänä.

Koulussa on ollut ihan kamalaa. Ahdistaa paino tällä hetkellä enemmän kuin ikinä ennen ja se vaikuttaa ihan kaikkeen. On se jo pitkään vaikuttanut, mutta viimeaikoina paljon voimakkaammin. Tänäänkin vaan itketti kaikki. Rappuja ei jaksa kävellä, ruokalaan menemisessä niin suuri kynnys, ettei pysty edes juomassa käydä. Tänään oli niin kova nälkä, että se melkein sattui, oli kamala janokin, ruokalan edessä käännyin ja päätin kärsiä loppupäivän. Varmaan yhden käden sormilla voi laskea ne kerrat ku siel olen käynyt koko opiskeluaikana.

En vaan pysty elää tässä vartalossa. En kestä näitä valtavia reisiä, en kestä mun roikkuvaa vatsaa, en kestä mun käsivarsia, en kestä mun pyöreitä kasvoja, en kestä. Enkä aio vaan valittaa, kyllä mun on pakko laihtua jos mä syön nyt tälla tavalla. Vaikka olisi kuinka typerää niin yritän nyt 300kcal/päivä. Pakko asettaa joku raja taas, koska muuten menee välillä reilusti yli, ja välillä tulee se 0kcal. Toi on ihan hyvä. Muutamia tyyliin 500-800kcal päiviä sinne väliin, niin ei retkahda ahmimaan.

Kello 0:04 ja jatkan opiskelua. Oon liikaa jäljessä. Mieli vaan ei kestä niin hyvin kuin ennen. Alan taas hukkua tähän kaikkeen ja psyyke hajoilee.